(29.12.2011)
Tuttu kaveri kuuluu ajavan taksia Kaakkois-Suomessa.
Eläkkeellä oleva everstiluutnantti.
Kysymykseen miksi, oli vastannut, että ei kai terve ja hyväkuntoinen
mies makaamaan jää. Taksissa tapaa lisäksi paljon ihmisiä ja pysyy ajan tasalla
maailman tapahtumista.
Televisiossakin oli hiljattain pieni uutisjuttu näistä eläkkeeltä
työelämään palanneista; heitä on sen mukaan etenkin palveluammateissa, vaikkapa
terveydenhuollon hoitohenkilökunnassa.
Eläkkeeltä tullaan paikkaamaan varsinaisen henkilökunnan lomia ja
poissaoloja, jopa rakenteellista alimiehitystäkin. Tutkimusten mukaan jo satatuhatta eläkeläistä
käy töissä, osa heistä osa-aika-eläkeläisiä. Mutta varsinaisella vanhuus- tai
täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevistakin jo kymmenet tuhannet antavat panostaan
tämän päivän työelämään. Ja luku on nousussa. Itse asiassa se on jo nyt paljon virallisia lukuja suurempi, koska
kaikki eläkeläisten työ ei tule virallisissa tilastoissa näkyviin. Esimerkiksi
yrittäjinä työskentelevät eläkeläiset eivät ole tilastoissa.
Eläkeläisten tulosta työelämään ei ole vielä yleisesti
paljoakaan keskusteltu. Ilman isompaa julkisuutta on kuitenkin perustettu jo
eläkkeensaajien oma työnvälitys osaksi isoa vuokratyöyritystä. Eläkeläisten
omalla aktiivisuudella on Itä-Suomessa syntynyt
ainakin yksi paikallinen työnvälitysrinki. Läheskään samassa mitassa ei meillä
kuitenkaan olla kuin vaikkapa naapurimaassa Ruotsissa, jossa pelkästään
internetissä on kymmeniä eläkeläisten työtä tarjoavia firmoja.
Kiinnostus eläkeläisten työntekoon alkaa siis vähitellen kasvaa
yhteiskunnassamme, jossa harmaantuminen ja tulevaisuuden työvoimapula ovat jo
selkeitä tosiasioita. Toisaaltahan on kyse myös eläkeläisten kasvavasta halusta
olla mukana entistä pitempään fyysisen ja henkisen kunnon salliessa. Ja yhä
useammalle eläkeläiselle kunto tänä päivänä salliikin ainakin jonkin asteisen työn tekemisen, joko entisessä ammatissa tai
jopa aivan uudella alalla.
Jo vuonna 2009 Suomen Yrittäjät teki kyselyn yrityksille niiden
halukkuudesta palkata vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Tuolloin yli 70 %
vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa kiinnostunut asiasta. Suomen Yrittäjien, Mikkelin kaupungin ja
Gasum-yhtiön hanke tuotti sittemmin toimintamalleja joustavaan työntekoon
vanhuuseläkkeellä. Toimintamallit kattavat eläkkeelle valmistautumisen,
eläkkeelle siirtymisen ja paluun eläkkeeltä määräaikaiseen palkkatyöhön.
Hankkeesta valmistui vuosi sitten Tykesin raportti ”Seniorit joustavasti
työssä”.
Kaikki tämä tapahtuu aikana, jona taloudellinen tilanne
ja siihen liittyvät uhkakuvat ovat saaneet yrityksiä karsimaan työntekijöitään.
Ja kuinka ollakaan, edelleen työvoimaa vähennettään siirtämällä ikääntyviä
työntekijöitä ns. eläkeputkeen; ensin ansiosidonnaista työttömyyskorvausta
nostamaanja sen päätyttyä eläkkeelle.
Kansantalouden kannalta tuomittavaa, mutta yrityksen kannalta lyhyellä
tähtäimellä ymmärrettävää. Ja näin
kasvaa eläkeläisten määrä samaan aikaan, kun uhkaavaa työvoimapulaa jo
kuulutetaan.
Kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että aivan ylimmässä
päätöksentekijäkunnassa ei eläkeläisissä piilevää työvoimareserviä osata
oikealla tavalla ottaa huomioon.
Äskettäisessä tilaisuudessa kuulin
valtiovarainministerin puhuvan eläkeläisistä vain mahdollisina vapaaehtoistyön
tekijöinä, ns. kolmantena sektorina. On
eläkeläisissä varmaan siihenkin halukkaita ja pystyviä, mutta kyllä oikealla
tavalla räätälöidyt työtehtävät, joista saa vielä palkkaakin, ovat varmasti
useimmille työkykyisille eläkeläisille kiinnostavampia.
Työnantajalle on tuore eläkeläinen kannattava palkattava
– joustavasti aukkoja paikkaava ja lisäksi jo tehtävät osaava, työelämän
kommervenkit tunteva ja luotettava työntekijä.
Maksupuolellakin pääsee hiukan kevyemmin kustannuksin yli 65 vuotiaan kohdalla.
Sitten on tietysti se asian toinen puoli: Eläkeläisten
työntyessä entistä runsaammin työmarkkinoille saattaa nuorten työllistyminen
yhä vaikeutua. Tämä lienee kuitenkin
ohimenevä ongelma, niin nopeasti on nousukauden taas alkaessa käsissä uusi
työvoimapula.
Kaiken kaikkiaan olen täysin varma siitä, että eläkeläisten tulo
takaisin työelämään on kasvava trendi. Sen ottaminen mukaan kaikkeen
yhteiskuntamme kehittämisestä käytävään keskusteluun on siksi välttämätöntä.
Risto Pohjanpalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti