Mediapeliä

(22.11.2011)

Presidentinvaalit lähestyvät ja kun kaikki ehdokkaat on jo nimetty, alkavat puheenvuorot yhä vilkkaammin sinkoilla puolin ja toisin. Eräs puheissa näkynyt ilmaisu on mediapeli, jota on käytetty paljon sekä Timo Soinin että Paavo Väyrysen yhteydessä. Soinia itseään pidetään taitavana mediapelaajana kun taas Väyrynen on useaan otteeseen valitellut sitä, että häntä vastaan käydään mediapeliä.

Eräs tällaisen mediapelin osa oli hänen mielestään vuoden 1994 presidentinvaalien aikana tehty ovensuukysely, jolla jo ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista voitiin kertoa, että toiselle kierrokselle olivat menossa Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn. Kolmanneksi jääneen Väyrysen mielestä tämän kyselytuloksen takia moni sellainen äänestäjä, joka olisi voinut häntä äänestää, ei vaaliuurnille lähtenyt, koska häviö näytti jo selvältä.

Olin tuon ovensuukyselyn järjestäjä. Vuonna 1994 olin Yleisradion Radiouutisten päällikkönä ja vaaliohjelmia suunnitellessamme keskustelimme politiikan toimituksen esimiehen Pentti I. Lumpeen kanssa siitä ”uutistyhjiöstä” joka vallitsisi odotettaessa illan laskennan alkamista. Tuohon tyhjiöön osui kuitenkin pääuutislähetyksemme, tuolloin kello 17.30 lähetetty Päivän Peili. Kun mietimme, mistä saisimme siihen parempaa uutismateriaalia kuin iänikuiset tiedot äänestysvilkkaudesta, syntyi ajatus tehdä ulkomaiden malliin ovensuukysely. Sellaisia meillä ei oltu ainakaan kattavasti tehty. Nyt oli vielä tämä uudenlainen kaksivaiheinen presidentin vaali, jossa ensimmäisen kierroksen jännitysmomentti oli se, ketkä kaksi menisivät jatkoon toiselle kierrokselle. Tämän tiedon saattaisi saada jo illansuussa oikein suunnitellulla kyselyllä. Ja jos tulos olisi niin selvä, että sen uskaltaisi julkistaa, olisi uutisvoitto ilmeinen. Päätimme ryhtyä toimeen.

Ovensuukysely suunniteltiin huolella.  Kyselypaikoiksi valittiin edellisten vaalien pohjalta arvioidut äänestysalueet, joissa puoluekannatukset olivat vastanneet koko maan lopullista vaalitulosta. Apuna tässä arvioinnissa käytettiin myös kannatusmittauksia tehneen Taloustutkimuksen osaamista. Haastattelijoiksi saatiin Ylen eri aluetoimitusten toimittajia, jotka kävivät äänestyspaikoilla kysymässä tietyltä määrältä ihmisiä heidän valintansa.

Tulokset yhdistämällä näytti selvältä, että toiselle kierrokselle olivat menossa Ahtisaari ja Rehn, ja tämä ovensuukyselytulos myös vaalipäivän Päivän Peilissä kerrottiin.

Kyselymme herätti enemmän huomiota kuin olimme osanneet odottaakaan. Eikä huomio ollut läheskään aina myönteistä. Paitsi että Paavo Väyrynen, kuten edellä todettiin, syytti meitä vaalitulokseen vaikuttamisesta ja omasta putoamisestaan, oli myös osa asiantuntijoista sitä mieltä, että tällaisella kesken vaalitoimituksen julkaistulla arviolla voi olla vaikutusta tulokseen. Siitä, mihin suuntaan vaikutusta olisi, vallitsi kaksi mielipidettä. Toisten mukaan tieto häviöstä vaikuttaisi häviäjää kannattavien äänestämättä jättämiseen. Mutta toinen kanta oli se, että tieto saattaisi myös kirittää kannattajia uurnille. Tämä jäi tutkimatta silloin ja taitaa olla selvittämättä tänä päivänäkin.

Yleisradiossa asiasta nousi sisäistäkin polemiikkia ja lopputuloksena oli se, että yhtiössä tehtiin ainakin toistaiseksi pitänyt päätös siitä, että tällaisia kyselyjä ei enää tehdä. Päätöksen takana oli uutisista vastaava radion johtaja Tapio Siikala. Taustalla ehkä vaikutti myös eräs toinen, muutaman vuoden takainen tutkimusselkkaus. Tuolloin oli eräässä Radiouutisille kuukausittain tehtävässä puoluekannatusmittauksessa tapahtunut keskustapuolueen kannatuksessa yllättävä hyppäys ylöspäin. Koska se poikkesi normaaleista muutoksista ja koska tutkimuslaitoskin hiukan epäröi asiassa, päätti silloinen toimituspäällikkö Seppo Toivonen jättää tutkimuksen julkistamatta, kunnes seuraava mittaus osoittaisi, oliko muutos todellinen. Tutkimus kuitenkin vuoti ulos talosta, jonka jälkeen uutistoimitusta syytettiin poliittisesta pelistä, kun keskustalle myönteistä tulosta ei julkistettu. Toivonen joutui sitten julkistamaan tiedot selityksen kera, mutta vahinkoa toimituksen imagolle ehti ehkä jonkin verran tulla siinäkin.

Ikävät uutiset on niiden kohteen helppo leimata tarkoitushakuisiksi ja mediapeliksi. Se on jopa ymmärrettävää. Tuossa edellä kuitenkin kerroin, miksi presidentinvaalien ovensuukyselyn teimme. Uutisvoiton saamiseksi, vain ja ainoastaan. Jokainen uutistoimittaja tietää, miten tärkeää on se, että pääsee kertomaan uutisen ensimmäisenä. 16.1.1994 sen teki Radion uutistoimitus.

Risto Pohjanpalo