(22.11.2011)
Presidentinvaalit lähestyvät ja kun kaikki
ehdokkaat on jo nimetty, alkavat puheenvuorot yhä vilkkaammin sinkoilla puolin
ja toisin. Eräs puheissa näkynyt ilmaisu on mediapeli, jota on käytetty paljon
sekä Timo Soinin että Paavo Väyrysen yhteydessä. Soinia itseään pidetään
taitavana mediapelaajana kun taas Väyrynen on useaan otteeseen valitellut sitä,
että häntä vastaan käydään mediapeliä.
Eräs tällaisen mediapelin osa oli hänen
mielestään vuoden 1994 presidentinvaalien aikana tehty ovensuukysely, jolla jo
ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista voitiin kertoa, että toiselle
kierrokselle olivat menossa Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn. Kolmanneksi
jääneen Väyrysen mielestä tämän kyselytuloksen takia moni sellainen äänestäjä,
joka olisi voinut häntä äänestää, ei vaaliuurnille lähtenyt, koska häviö näytti
jo selvältä.
Olin tuon ovensuukyselyn järjestäjä.
Vuonna 1994 olin Yleisradion Radiouutisten päällikkönä ja vaaliohjelmia
suunnitellessamme keskustelimme politiikan toimituksen esimiehen Pentti I. Lumpeen
kanssa siitä ”uutistyhjiöstä” joka vallitsisi odotettaessa illan laskennan
alkamista. Tuohon tyhjiöön osui kuitenkin pääuutislähetyksemme, tuolloin kello
17.30 lähetetty Päivän Peili. Kun mietimme, mistä saisimme siihen parempaa
uutismateriaalia kuin iänikuiset tiedot äänestysvilkkaudesta, syntyi ajatus
tehdä ulkomaiden malliin ovensuukysely. Sellaisia meillä ei oltu ainakaan
kattavasti tehty. Nyt oli vielä tämä uudenlainen kaksivaiheinen presidentin
vaali, jossa ensimmäisen kierroksen jännitysmomentti oli se, ketkä kaksi
menisivät jatkoon toiselle kierrokselle. Tämän tiedon saattaisi saada jo
illansuussa oikein suunnitellulla kyselyllä. Ja jos tulos olisi niin selvä,
että sen uskaltaisi julkistaa, olisi uutisvoitto ilmeinen. Päätimme ryhtyä
toimeen.
Ovensuukysely suunniteltiin huolella. Kyselypaikoiksi valittiin edellisten vaalien
pohjalta arvioidut äänestysalueet, joissa puoluekannatukset olivat vastanneet
koko maan lopullista vaalitulosta. Apuna tässä arvioinnissa käytettiin myös
kannatusmittauksia tehneen Taloustutkimuksen osaamista. Haastattelijoiksi
saatiin Ylen eri aluetoimitusten toimittajia, jotka kävivät äänestyspaikoilla
kysymässä tietyltä määrältä ihmisiä heidän valintansa.
Tulokset yhdistämällä näytti selvältä,
että toiselle kierrokselle olivat menossa Ahtisaari ja Rehn, ja tämä
ovensuukyselytulos myös vaalipäivän Päivän Peilissä kerrottiin.
Kyselymme herätti enemmän huomiota
kuin olimme osanneet odottaakaan. Eikä huomio ollut läheskään aina myönteistä.
Paitsi että Paavo Väyrynen, kuten edellä todettiin, syytti meitä vaalitulokseen
vaikuttamisesta ja omasta putoamisestaan, oli myös osa asiantuntijoista sitä
mieltä, että tällaisella kesken vaalitoimituksen julkaistulla arviolla voi olla
vaikutusta tulokseen. Siitä, mihin suuntaan vaikutusta olisi, vallitsi kaksi
mielipidettä. Toisten mukaan tieto häviöstä vaikuttaisi häviäjää kannattavien
äänestämättä jättämiseen. Mutta toinen kanta oli se, että tieto saattaisi myös
kirittää kannattajia uurnille. Tämä jäi tutkimatta silloin ja taitaa olla
selvittämättä tänä päivänäkin.
Yleisradiossa asiasta nousi sisäistäkin
polemiikkia ja lopputuloksena oli se, että yhtiössä tehtiin ainakin toistaiseksi
pitänyt päätös siitä, että tällaisia kyselyjä ei enää tehdä. Päätöksen takana
oli uutisista vastaava radion johtaja Tapio Siikala. Taustalla ehkä vaikutti
myös eräs toinen, muutaman vuoden takainen tutkimusselkkaus. Tuolloin oli
eräässä Radiouutisille kuukausittain tehtävässä puoluekannatusmittauksessa
tapahtunut keskustapuolueen kannatuksessa yllättävä hyppäys ylöspäin. Koska se
poikkesi normaaleista muutoksista ja koska tutkimuslaitoskin hiukan epäröi
asiassa, päätti silloinen toimituspäällikkö Seppo Toivonen jättää tutkimuksen
julkistamatta, kunnes seuraava mittaus osoittaisi, oliko muutos todellinen.
Tutkimus kuitenkin vuoti ulos talosta, jonka jälkeen uutistoimitusta syytettiin
poliittisesta pelistä, kun keskustalle myönteistä tulosta ei julkistettu.
Toivonen joutui sitten julkistamaan tiedot selityksen kera, mutta vahinkoa
toimituksen imagolle ehti ehkä jonkin verran tulla siinäkin.
Ikävät uutiset on niiden kohteen
helppo leimata tarkoitushakuisiksi ja mediapeliksi. Se on jopa ymmärrettävää. Tuossa
edellä kuitenkin kerroin, miksi presidentinvaalien ovensuukyselyn teimme.
Uutisvoiton saamiseksi, vain ja ainoastaan. Jokainen uutistoimittaja tietää,
miten tärkeää on se, että pääsee kertomaan uutisen ensimmäisenä. 16.1.1994 sen
teki Radion uutistoimitus.
Risto Pohjanpalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti